Mariia Kukkakorpi (26
v.) Henkäyksiä, Made in the USA (Amazon-omakustanne, ns. indie book, 324 sivua)
Kyseessä on
puhdasverinen indie-book eli omakustanne, jonka helsinkiläinen Mariia
Kukkakorpi taittoi itse ja suunnitteli myös kirjan kannen. Kirjassa ei ollut
painovuotta (oletan että vuosi oli 2015).
Näin Mariia kertoo
kirjansa julkaisuprosessista HS:n kulttuurisivuilla: "Opiskelin elokuvatutkimusta
Lontoossa ja tutustuin siellä Amazonin CreateSpace - palveluun. Se on
ulkomailla aika suosittu tapa julkaista itse ja osoittautui myös helpoksi ja
halvaksi."
Muutama suomalainen
kustantaja hylkäsi käsikirjoituksen ja kirjailija päätyi omakustanteeseen.
Ainut ongelma tällä matkalla on ollut markkinointi. Kustantamothan ovat
yrityksiä, jotka pyrkivät voiton maksimointiin ja siinä on varmasti osasyy
siihen, että 99 % käsikirjoituksista hylätään. Ns. vanhat nimet myyvät, ehkä
silläkin uhalla, että taso on saattanut vuosien myötä heikentyä.
Tällä kyseisellä kirjallaan Henkäyksiä Kukkakorpi
voitti keväällä v. 2016 Möllärimestari-kisan romaanisarjassa.
Kirja sijoittuu yhteen päivään, isoäidin hautajaisiin
Pariisissa. Takaumien avulla avataan menneisyyden tapahtumat alkaen 1940-luvun
Albaniasta. Pääosassa on Ella, joka ylioppilaaksitulonsa jälkeen asettuu
asumaan Pariisiin. Ellaa jää Suomeen kaipaamaan Alex. “Jos rakkautta olisi
olemassa, Ellan ei olisi tarvinnut lähteä Helsingistä.” Pariisi on oivallinen
tausta elokuville, kirjoille ja musiikille, raastavalle rakkaudelle,
romantiikalle tai dramaattisille eroille. Tällainen romanttinen kuva sai
varmasti Ellankin muuttamaan Pariisiin. Tosin hän hallitsi kielen, koska
äitinsä oli ranskalainen.
Asuin itsekin nuoruudessani Pariisissa, joten olen
heikkona kaikkeen, missä vähänkään vilahtaa Eiffel-torni.
Tarinassa on kolme näyttämöä: Helsinki, Pariisi ja
Albania. Ellan äiti on ranskalainen Suomessa asuva Renée, jonka äidin juuret
johtavat Albaniaan. Kirjan alkupuolella on rankka kuvaus Albaniasta
kommunistivallan alla, ihmiset viedään kodeistaan, tapetaan tai kidutetaan
kuoliaiksi. Albaniaan palataan seuraavan kerran vasta kirjan loppupuolella.
Tämä lopun osuus ikäänkuin selittää alun Albania-kuvauksen. Minusta
Albania-jaksot olisi voinut yhdistää tai laittaa päinvastaiseen järjestykseen,
selvyyden vuoksi. Ellan isoäiti pakenee nuorimmaisen kanssa kiduttajiaan ja
muuttaa Pariisiin, jonne asettuu asumaan.
Ella saa työpaikan pariisilaisesta taidegalleriasta,
jossa tutustuu Oscar-nimiseen taiteilijaan. He muuttavat yhteen ja saavat
pienen pojan. Oscar paljastuu huijariksi ja pariskunnan tiet erovat ja lapsi
jää Ellalle. Alex saapuu Pariisiin opintojensa takia ja tapaa Ellan,
nuoruudenrakkautensa.
Hautajaisten jälkeen palaset loksahtavat luontevasti
kohdilleen ja elämä jatkuu, vaikkakin suunta on itsekullakin enemmän tai
vähemmän hukassa.
Kirjoitus- ja kielioppivirheet häiritsivät jonkin
verran lukemista. Olisin toivonut kansilehdille kirjoittajan esittelyn, mutta
ei kai se ole pakollista.