
Pekka Hiltunen (s. 1966): Vilpittömäsi sinun (2013 Gummerus)
Erittäin kiinnostava tuttavuus, kirja, joka sai v. 2012
johtolankapalkinnon. Pekka Hiltunen on toimittaja, joka osaa asiansa. Olen niin
tykästynyt näihin toimittajien kirjoittamiin kirjoihin. Teksti on sujuvaa niin
kuin ammatikseen kirjoittavalla pitääkin olla, sisältö monipolvista ja
informatiivista, tarkkaa ja yksityiskohtaista sekä ympäristön että ihmismielen
kuvausta.
Suomalainen nuori nainen, Lia Pajala, on muuttanut Lontooseen
paetakseen jotakin menneisyyden traumaattista kokemusta. Hän saa graafikon
paikan Level-nimisestä lehdestä. Ja on osaansa tyytyväinen, tosin illat ovat
samanlaisia; lenkkeilyä, patsaspuistossa kävelyä jne. Sitten tulee sanoisinko
kohtalokas syntymäpäivä. Lia bilettää työkavereidensa kanssa pubissa ja ilta on
kaikin puolin onnistunut. Hänen juttusilleen tulee suomalainen nuori nainen
Mari. Mari avautuu itsestään sen verran, että kertoo omaavansa selvännäkijän
lahjan. Hän ”tietää” mitä ihmisten päässä liikkuu, mitä he suunnittelevat. Mari
kiehtoo Liaa ja heistä tulee ystävykset. Suomalainen kaksikko.
Eräänä aamuna matkalla töihin Lia näkee bussista jotakin
kammottavaa. Volvon takakontista keskellä Lontoota on juuri löydetty nuoren
naisen pahoin runneltu ruumis. Ruumista ei tunnisteta kuukausiin, mutta Liaa
tämä tapaus ei jätä rauhaan. Marilla on oma firma, Studio, mutta Lia saa tietää
tarkempia yksityiskohtia firman toimialasta pikkuhiljaa luottamuksen kasvaessa.
Vihdoin Mari kutsu Lian Studioon. Paljon huoneita, työntekijät
alansa huippua, hakkereita, näyttelijä, monitoimimies, tietotekniikkaguruja. Lia
tuntee Maria kohtaan pelonsekaista kunnioitusta. Mitä ihmeessä Studiossa touhutaan?
Pikkuhiljaa kuvio alkaa seljetä Lialle ja kuin huomaamattaan hän on mukana
salaisissa operaatioissa. Mari kerto, että Studion avulla paha saa palkkansa
eli väärintekijät, jotka luulevat päässeensä pälkähästä, joutuvat tilille.
Tähtäimessä on väkivaltainen oikeistopoliitikko, jonka takana on
yrityshuijauksia, perheväkivaltaa, rasististen porukoiden tukemista jne.
Lia kertoo Marille, ettei pääse irti auton takakontista löytyneen
naisen kohtalosta ja alkaa omatoimisesti etsiä johtolankoja ja joutuu hengenvaaraan,
mutta Studion henkilökunnan avulla selviää kiperistä paikoista. Studio ja sen
henkilökunta on valjastettu toimimaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
puolesta. Ollaan kiikun kaakun lain oikealla puolella, vaikka Lia sitä välillä epäileekin.
Auton takakontista löytyneen naisen tapaus alkaa selvitä lähinnä Lian ansiosta.
Taustalta löytyy ihmiskauppaa, prostituutiota, uhkailua kiristystä ja
väkivaltaa. Ja ruumiita tulee lisää.
Vilpittömästi sinun aloittaa Studio-sarjan, toinen osa on
nimeltään Sysipimeä ja kolmas Varo minua. Sarjaa on käännetty
useille kielille ja ei voi kuin toivoa, että jonakin päivänä tämä upea pläjäys
nähtäisiin valkokankaalla. Luulen, että Lia Pajala päihittäisi mennen tullen
Saga Norénin (Silta).
Ensin ajattelin, että kaikki se, mitä Studion ympärille oli
rakennettu, on fiktiivistä tarinointia, kunnes tajusin tai oikeastaan pelästyin
sitä tosiasiaa, että tämä on totta, dystooppinen kuvaus siitä, miten elämäämme
voidaan yhä enenevässä määrin tarkkailla ja junailla kulloinkin haluttuun
suuntaan. Miten tietokoneitamme hakkeroidaan, valokuvia ja videonpätkiä
muokataan, turvakamerat kertovat missä kulloinkin kuljemme ja kenen kanssa jne.
Sekä tiedon että ihmisten manipulointi on nyt jo lasten leikkiä. Kuka tahansa
meistä voi joutua suden suuhun eikä ikinä voida tietää, mistä kaikki alkoi tai
mikä on oikeasti totuus. Kenen tahansa maine voidaan pilata hetkessä, kaivaa
pienetkin likaiset yksityiskohdat kaiken kansan riepoteltaviksi. Eikä kukaan
huutele lähteiden perään.
Hiltunen on onnistunut todella hienosti. Monikerroksinen
romaani, trilleri, ihmissuhdekuvaus ja mitä kaikkea. Kirjoitan tätä Unkarissa,
Geresdlakin uinuvassa maalaiskylässä klo 17.00 paikallista aikaa, kaukana
kaikesta pahasta. Mutta paha on ja pysyy. Nyt se on jossakin kaukana. Ulkona on
vielä + 30 astetta, linnut laulavat ja sauna lämpiää. Hiltusen kirja antoi
kuitenkin niin paljon ajattelemisen aihetta, että maailma näyttäytyy taas
ainakin vähän aikaa erilaisena.
”Maailmaa paitsi pitää myös
voi muuttaa”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti